Kuntien hankinnat tehtävä eettisesti kestävällä tavalla
Vetoomus äänestäjille, ehdokkaille ja tuleville kuntapäättäjille:
Kuntien hankinnat tehtävä eettisesti kestävällä tavalla
Kunnat ja kaupungit ostavat joka vuosi tuotteita ja tavaroita yhteensä yli kolmella miljardilla eurolla. Yhä kasvava osuus verovaroilla tehtävistä hankinnoista on peräisin kehitysmaista, joissa tavaratuotannon työoloja ja ympäristösäädöksiä noudatetaan ja valvotaan puutteellisesti. Jos kunnat eivät edellytä tuotantoketjun valvontaa myöskään omilta tavaratoimittajiltaan, on suuri riski, että kuntien ja kuntalaisten käyttöön päätyy epäeettisesti valmistettuja tuotteita.
Tuoreiden mielipidekartoitusten mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista ei halua, että heidän verovaroillaan hankitaan tavaraa, joka on tuotettu työntekijöiden oikeuksia polkien, lapsi- tai pakkotyövoimalla tai elinympäristöä pilaten (1). Selvä enemmistö kunnallisvaaliehdokkaista haluaisi myös sulkea veroparatiiseissa piilottelevat ja sosiaalisia ja ympäristövastuitaan pakoilevat yritykset julkisten hankintojen ulkopuolelle (2).
Kuntavaaleissa valittavilla päättäjillä on valta toteuttaa tuo enemmistön tahto. Valtuutetut voivat päätöksillään vaikuttaa suoraan siihen, että oman kotikunnan hankintaohjeisto saatetaan ajan tasalle ja että hinnan lisäksi hankinnoissa otetaan huomioon myös eettinen kestävyys, kuten inhimilliset työolot. Kunta yksin ei pysty tuotteidensa globaalia valmistusketjua valvomaan, mutta se voi edellyttää kunnollista valvontaa yrityksiltä, jotka nuo tavarat valmistuttavat.
Vetoamme äänestäjiin, ehdokkaisiin ja vaaleissa valtakirjan saaviin uusiin päättäjiin, että eettiset periaatteet nostettaisiin osaksi kuntien jokapäiväistä hankintapolitiikkaa ja että julkiset hankinnat kohdistuisivat yhä enemmän tuotteisiin, joiden eettisyys on varmistettu esimerkiksi Reilun kaupan tai muilla vastaavilla valvontajärjestelmillä. EU:n kilpailutussäädökset ja kotimainen hankintalainsäädäntö asettavat kilpailutukselle tiukat ehdot. Käytännössä lainsäädäntö antaa kuitenkin mahdollisuuden sosiaalisten ja ympäristötekijöiden huomioon ottamiseen hankinnoissa. Muualla Euroopassa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten hankintoja on voitu toteuttaa ottaen huomioon nämä tekijät.
Olemme pettyneitä siihen, että juuri valmistunut, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen kestävien hankintojen toimintaohjelma jättää sosiaaliset periaatteet syrjään ohjeistuksestaan. Tämä ei ole sopusoinnussa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa, joihin talouden ja ympäristön lisäksi kuuluu myös sosiaalinen kestävyys.
Haastammekin kunnat eettisyystalkoisiin. Kun ympäristöarvot on nyt julkisten hankintojen ohjeistuksessa otettu huomioon, on aika kiinnittää katse tuotteiden sosiaaliseen kestävyyteen: ihmisarvoon, työntekijöiden oikeuksiin ja toimeentuloon tavaroiden tuotantoprosessissa.
Kuluttajat-Konsumenterna ry
Reilun kaupan edistämisyhdistys ry
Reilun kaupan puolesta Repu ry
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry
Suomen julkisen alan EU-yhdistys FIPSU ry:
Akavan Erityisalat
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Palkansaajajärjestö Pardia
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
TEHY
Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry