Ensimmäinen kuukausi työharjoittelussa El Guabon pienten banaaniviljelijöiden yhdistyksessä APPBG:ssä alkaa täyttyä, ja täytyy sanoa että mielenkiintoinen kuukausi onkin ollut. Teen täällä tutkimusta hollantilaiselle AgroFair-yhtiölle banaaninviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä. He ovat yhdessä Hollannin maatalousekonomian tutkimuslaitoksen LEI:n kanssa valmistelemassa työkalua, jolla eri maataloustuotteille olisi helppo ja nopea laskea ekologinen jalanjälki ja muuttaa se kasvihuonekaasujen määrän ilmoittavaksi luvuksi, jota myöhemmin voisi käyttää suunnitteilla olevan carbon labelin kehittämisessä. Carbon label siis kertoisi kuluttajalle kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä on syntynyt tuotteen elinkaaren aikana siemenestä kuluttajan pöytään. Oma tutkimukseni kattaa kuitenkin banaanin matkan vain ecuadorilaiseen satamaan, Puerto Bolívariin tai Guayaquiliin saakka.
Tutkimukseeni, ja täten myös työhöni kuuluu kaksi osa-aluetta. Ensinnäkin minun on etsittävä LEI:lle heidän tarvitsemiaan indikaattoreita tuotannon päästöistä. Suuri osa tiedoista heillä on jo valmiina, mutta tietyt seikat, kuten vaikkapa agrokemikaalien vaikuttavan aineen määrät, suihkutukseen käytettävien lentokoneiden bensiinin kulutus tai keskimääräinen matka pakkauspisteeltä satamaan puuttuvat. Näiden lisäksi osa LEI:n tiedoista on maailmanlaajuisia tai Ecuadorin keskiarvoja, joiden todenmukaisuus El Guabon kontekstissa minun on tarkistettava. Tämän lisäksi LEI ja AgroFair ovat erityisen kiinnostuneita konventionaalisen ja orgaanisen banaanin eroista tuotantoprosessissa. Kun orgaanisesti tuotetut banaanit jaetaan vielä alavilla alueilla tuotettaviin banaaneihin ja kaakaon kanssa yhdessä subtropiikissa kasvaviin banaaneihin, on kasassa jo aikamoinen määrä tarvittavaa tietoa.
Tutkimuksen toinen osa keskittyy sertifikaatteihin ja erityisesti mahdollisen carbon labelin käyttöönottoon El Guabossa. Olen erityisen kiinnostunut tästä carbon labelista muiden laatusertifikaattien joukossa ja sen mahdollisista vaikutuksista El Guabon viljelijöihin. Olisiko kyse innovatiivisesta ja viljelijöitä hyödyttävästä ja banaanin arvoa lisäävästä merkistä, vai lisää työtä ja sääntöjä vaativasta ja vähän viljelijöille tuovasta sertifikaatista? Tätä osaa varten olen perehtynyt osuuskunnalla jo oleviin sertifikaatteihin (reilu kauppa, orgaaninen, Globalgap) ja pohtinut miten mahdollinen carbon label täällä rakentuisi. Olen haastatellut viljelijöitä ja APPBG:n työntekijöitä ja yrittänyt ymmärtää mistä tässä kaikessa on kyse. Ja jäljellä on vielä paljon ymmärrettävää...
Ensimmäinen kolmesta kuukaudesta on siis jo takana, ja aika tuntuu menevän kuin siivillä. Osuuskunnan laatua valvovilla teknikoilla on ollut erityisen merkittävä osa siinä, että olen tähän saakka pysynyt jotakuinkin aikataulussa ja päässyt tutustumaan usean tilan toimintaan. Työsuunnitelmaani katsoessa alkaa huolestuttaa missä vaiheessa oikein ehdin kaiken suunnitellun toteuttaa, mutta eiköhän tämä tästä. Palaan asiaan ensi viikolla, karnevaalihumun jälkitunnelmissa.
Waltteri